Tracon 2011

Ensimmäinen kertani varsinaisena työvoimana conissa on siis ohitse.
Tracon oli näin virallisen kuvaajan näkökulmasta varsin...
No, itse kun lähinnä näin cosplay-kilpailun ja pari muuta ohjelmaa kameran linssin läpi ja kuvauspalvelun pinkin seinän ( violettina se kuulemma oli myyty, mutta...) niin tapahtuma itsessään meni tavallaan täysin ohitse.
Ei edes niistä näkemistäni ohjelmista paljoa jäänyt mieleen, koska olin enemmän huolissani kameran asetuksista, muistikortin riittävyydestä, paikan valinnasta ja ehtimisestä.

Oikeastaan ainoa ohjelma, mitä katsomalla menin katsomaan oli Inside the cosplayer's studio. Tai mikä lie se nimi olikaan, en jaksa saati halua välttämättä muistaa.
Olihan kyseinen ohjelma kuitenkin jollain tasolla viihdyttävä, mutta yksi kysymys kyllä oli mielessäni ennen ohjelmaa, ohjelman aikana ja ohjelman jälkeenkin...
Tarvitsemmeko me todella tällaista?

Ei sillä, panelisteja oli mukava kuunnella ja heidän mielipidettäänhän nyt varmaan sinne oltiin tultu kuulemaankin, mutta muuten koko ohjelma jäi varsin latteaksi.
Vitsit vanhenivat nopeasti (osan mielestä TODELLA nopeasti) ja kysymykset olivat turhan lempeitä tällaisen ohjelman puitteisiin.
En toki tiedä mikä ohjelman päämäärä oli, mutta joka tapauksessa.
Mielestäni ohjelma olisi kaivannut aikaisempaa ajankohtaa ja sitä olisi voinut pyrkiä tekemään joko leppoisammaksi tai sitten paljon, paljon vihamielisemmäksi.
Alleviivaan nyt kuitenkin vielä sitä, että emme ehkä Suomessa tarvitse (ainakaan vielä) tällaista ohjelmaa.

No jaa, eiköhän se aihe tullut nyt käsiteltyä tässä, joten vähän jotain iloisempaa, etten ala itse vaikuttaa mäkisevältä cosplay blogaajalta, jolle ei kelpaa mikään ja joka veti herneitä ja muita palkokasveja nenäänsä ohjelman takia.

Elikkä, kuvaajana toimiminen oli todella antoisaa ja kiitän nyt heti ensimmäiseksi kaikkia kuvauspalvelussa käyneitä, varsinkin teitä jotka viihdytitte minuakin siinä sivussa. En ole koskaan pitänyt asiakaspalvelijana toimimisesta, mutta tällä kertaa oli helppo hymyillä ja olla ystävällinen.
Pitää vielä pyytää anteeksi sitä, että Takahashin kanssa kuvaukseen tuleville minun oli hankala aluksi antaa tietoa, koska en tosiaan tiennyt kyseisestä asiasta mitään. Vasta ensimmäisen kysyjän saavuttua paikalle otin asiasta sitten selvää, vaikka edelleen senkin jälkeen olin vähän pihalla kuin lumiukko juhannuksena.
Ensi kerralla luen koko ohjelmalehtisen läpi, että osaan varautua paremmin.
Kiitos vielä nopeasti avuksi tulleille järjestyksenvalvojille ja kilteille kävijöille, jotka muodostivat nätin jonon ihan oma-aloitteisesti ja pienen pyytelyn jälkeen. Olitte ihania.



Takahashin kanssa ryhmäkuvaus tosiaan tuli täytenä yllätyksenä, mutta onneksi tilanne meni pikkuisesta paniikista huolimatta sujuvasti ja minulla oli hauskaa, kun sain kantaa vettä ja tuoleja kunniavieraalle ja hänen seuralaisilleen.
Loppujen lopuksi pääsin vielä ryhmäkuvaankin heidän kanssaan ja meinasi tulla tippa linssiin. En uskonut, että pääsisin ihan niin lähelle kuitenkaan, vaikka kuvaajana toki oli sekin ilo, että sain nähdä haastattelun. Ei se silti ollut sama asia kuin päästä ojentamaan vesimukia lapsuuden aikaiselle idolille.
(Mistähän johtui, että myöhemmin sitten päivällä kaadoin niitä kyseisiä mukeja muutamaankin kertaan ja sunnuntaina kun kaatuilu jatkui päätin olla enää koskematta mokomiin mukeihin...)



Sekin oli mukavaa, että pääsin ottamaan WCS-kilpailun voittajista kuvan kuvauspalvelussa. Onneksi olkoon vielä Rimpulle ja Majolle ja paljon, paljon onnea tulevaan kilpailuun Japanissa. Onnittelut myös muille sijoittuneille ja kaikille kisassa olleille. WCS karsintaan osallistuminen on rankkaa, joten kaikki osallistujat olisivat kiitoksen arvoisia.
(Ja sen varmasti me suomalaiset tiedämme viime vuoden neljän parin jälkeen.)



Sunnuntai meni samoissa kuvaamisen merkeissä kuin lauantai, paitsi että kuvattavien osalta meno oli entistä rennompaa ja cosplay-deittiä oli hauska päästä kuvaamaan loistavien osallistujien vuoksi. Eritoten mieleen jäi One Piecen Zoro, jonka esiintyminen hahmona oli todella vakuuttavaa. Muistui taas mieleen, että aina se puku ei ole se ratkaisevin tekijä, kun puhutaan onnistuneesta cosplaysta.

Päättäjäisissä muistikorttini oli täynnä ja kamerani akku lopussa ja samanlainen olo oli myös itse kuvaajalla. Heti kuvauspalvelun purkamisen jälkeen lähdimmekin viivana takaisin kotiin Hervantaan lepäämään, peseytymään ja siivoamaan.
Ja myöhemmin päätimme vielä mennä syömään porukassa ja väsymyksen tason vuoksi läppä lensi niin yli, että saa nähdä koska seuraavan kerran kehtaa mennä kyseiseen paikkaan syömään. Lisäksi tuli mässättyä niin paljon, että siinä meni koko viikonlopun näläntunne kertaheitolla.



Ja koska tämä on cosplay blogi, niin puhutaanpa nyt sitten vielä siitä itse cossaamisestakin. Lauantaina ja sunnuntaina olin molempina päivinä Toradoran Taigan puvussa, enemmän tai vähemmän riippuen siitä kuinka paljon kuvaamisen ohessa päätä alkoi kutittaa tai tuliko kuuma. Puku oli kyllä hyvä valinta vänkärille, sillä asu oli mukava päällä ja asussa ei ollut mitään, mikä olisi voinut mennä rikki.
Ainoa ikävä puoli oli, että hukkasin peruukki sukkani ja päätäni kutitti peruukin käytön vuoksi sitten tavallista enemmän.
(Ja kuten arvata saattaa, sukkahan löytyi sitten sunnuntai iltana kameralaukusta eli olin raahannut sitä mukanani molempina päivinä koko ajan.)

Taigan peruukin rakensin kahdesta samanlaisesta peruukista ja alunperin tarkoitus oli ollut, että leikkaan toisen peruukin kuitunauhoiksi ja ompelen toiseen kiinni, mutta sitten päätinkin kokeilla miten hyvin kaksi peruukkia päällekäin toimisi.
Ja sehän tosiaan toimi sitten kuin unelma.
Paksuus oli aivan täydellinen ja peruukin alle suunnittelemani hiusten kohottajakin katosi kätevästi kahden peruukin väliin ilman sen suurempaa ongelmaa.
(Ja sen sai vielä helposti poiskin sieltä peruukkien välistä toisin kuin pelkkien kuitujen alta.)

Muutenkin olen varsin iloinen siitä miten puvun takki ja vekkihame onnistuivat, vaikka vihaankin vekkihameiden tekemistä ja takin kaavat ajoivat melkein hulluksi.
Loppujen lopuksi kuitenkin lopputulos näytti siltä miltä pitikin ja tätä pukua tulen sen mukavuuden, istuvuuden ja siisteyden vuoksi käyttämään taatusti uudelleenkin ihan lähiaikoina. Varsinkin kuvauspalvelussa ollessani.

Näin. Sellainen oli minun Traconini ja se oli varsin ikimuistoinen ja ihana.
(Kaikesta marinasta huolimatta, väsynyt kuvaaja on väsynyt.)
Oli ihanaa nähdä ihmisiä ja conin tekoon osallistuminen oli todella antoisa kokemus. Minua siis varmasti tulette näkemään tästä eteenpäin kuvauspalvelussa ja muutenkin kuvaajana tapahtumissa.
Kiitos vielä kerran kaikille mukaville ihmisille ja tapahtuman järjestäjille.

~ AG

ps. Kyllä se parin edellisen tapahtuman puku postaus vielä tulee...!
( Hidas blogaaja on hidas. Saatte heitellä pikkukivillä. )

Tagity Tag

Tulinpahan tagatuksi kivasti ja koska minulla on nyt jopa hämmentävän tylsää, niin teen tämän aikani kuluksi.
(Ja miten niin muka voisin käyttää tämän ajan paremmin muun muassa sen tärkeämmän blogi tekstin kirjoittamiseen tai muuhun hyödyllisempään? Njäääääh!)

GOTTA TAG THEM ALL

Laitan käyntiin pienen tagin. On kuusi asiaa jotka teidän täytyy kertoa.
3 negatiivista ja 3 positiivista, tietysti rehellisesti. Lopuksi taggaat kuusi blogia ja linkkaat alas blogin, joka sinut linkkasi.

Kolme negatiivista asiaa jotka sinun täytyy kertoa.
1.Cossi joka on vähiten suosikkisi ja syy.
2.Huonoin kokemus conissa.
3.Huonoin conisi ja syy.

Kolme postiivista asiaa jotka täytyy kertoa.
1. lempi cossisi ja syy.
2. Paras kokemus.
3. Paras conisi ja syy.

Huonot jutut

1. Onhan niitä huonompia cosseja ollut aina, kun on vielä(kin) paljon opeteltavaa cossien tekemisestä. Mutta silloin, kun ne puvut olen tehnyt, niin ne huonotkin cossit ovat olleet saavutuksia silloiselle minälleni. Ihan yhtä lailla katson tämänkin vuoden cosseja kriittisesti, mutta silti ne ovat tähän nykyiseen taito tasooni verraten parhaimpiani.
En ole koskaan varsinaisesti vihannut mitään pukua itse tekovaiheessa tai pukua pitäessä. Sen jälkeen kylläkin, kun taidot ovat karttuneet, mutta tämä nyt ei liene yllätys kenellekään.


Vanha kuva on vanha

2. Huonoin kokemus on tähän mennessä ollut se, kun viime Desuconissa joku kävi kiinni takalistooni. Witchin cossi keräsi muutenkin katseita ja typeriä ehdotuksiakin, mutta tuo käsiksi käynti oli kaiken huippu. Kyseinen henkilö omaksi onnekseen kerkesi häipyä näköpiiristäni ennen kuin olisin työntänyt pitkät kynteni jonnekin kivuliaisiin paikkoihin. Onneksi kyseisessä cossissa pantsuja oli kuusi kappaletta päällekäin, joten suojaus oli kunnossa, mutta joka tapauksessa asia ärsytti ja ärsyttää vieläkin. Piti sen jälkeen vähän varoa muita ihmisiä.


You have startled the Witch...

3. Huonoin con lienee ollut se viimeisin Tsukicon. Tsukicon nyt oli aivan ala-arvoinen tapahtuma, joten siitä jäi paha maku suuhun kaiken muun paitsi konsertin osalta. Siellä todella viihdyin ja se pelasti kyllä muuten typerän reissun kokonaan.

Hyvät jutut

1. Koska en osaa vihata mitään pukua, niin en osaa rakastaakaan mitään pukua täysin. Jokaisessa on omat hyvät ja huonot puolensa ja vastaus tähän kysymykseen riippuu myös niin siitä millaisesta puvusta puhutaan.
Kaapissani kun on niitä yksityiskohtaisia, isoja cosseja, joihin on käytetty tunteja ja taas tunteja, mutta joissa on myös vikoja ja sitten on niitä, jotka ovat yksinkertaisia, mutta sitäkin ihanampia pitää päällä ja joissa olemus, eleet ja asenteet ratkaisevat enemmän. On hyvin vaikea sanoa onko Margaret Moonlightin cossini parempi kuin kenties Black Jackin cossini, koska puvut ovat niin erilaiset. Lisäksi pidän niistä ihan eri syistä.

2. Desucon 2010. Ei, tämä ei ollut paras con, tämä oli paras kokemus. Kyseisessä tapahtumassa sain niin paljon todella hyviä, opettavaisia ja uusia kokemuksia, että niitä on vaikea listata paremmuus järjestykseen. Tai no... ensimmäiseksi varmasti pääsisi se, että osallistuin Eurocosplay-karsintaan ja pääsin kolmannelle sijalle, mikä oli kyllä todella, todella hienoa. Sen lisäksi tapahtui muutamia muitakin ilmaa puhdistavia asioita, joten tämä con oli kokemuksena paras tähän astisista.



3. Bakacon 2010. Conissa oli todella hauskaa ja kaikki sujui tapahtumassa hyvin. Jos siis nyt unohdetaan se pitkä jonotus ulkona kylmässä ja se, että tuomarointi saatiin alkuun niin myöhään... Mutta kuitenkin, pääpiirteittäin toimiva kokonaisuus. Tokihan siihen vaikutti myös eeppinen seura, majoitus, ihmisten yhteisöllisyys tuomarointi jonotuksessa, kisaan osallistuminen ja toiseksi sijoittuminen. Ja se, että tapasin Pikmin Linkin.




Minut taggasi: Alice in Passionland

6...3 blogia jotka taggaan:
Masokistin muotokuva
Rullarinkeli
Cosplay syndrooma

Peruukkipääni kasvaa karvaa

Joooooo.
Animecon tuli ja meni ja jos ei puhuttaisi siitä sen enempää minun verenpaineeni vuoksi?
Eikä se johdu kyllä pelkästään siitä, että kaikki mikä vaan saattoi mennä pieleen, meni myös pieleen.
Olisin kestänyt sen, että conissa ei tiedetä mistään mitään, ohjelmat eivät ala ajallaan, ohjelmat siirtyvät randomisti paikasta toiseen, vänkärit ovat täysin hukassa oman tehtävänsä kanssa, cosplaymammat hukkuvat, informaatio ei kulje, tapahtuman tilat ovat niin kaukana toisistaan, että yhtään epämukavammissa kengissä ja astetta näkyvämmässä puvussa matkaan meni hyvällä lykyllä puolikin tuntia... Kerroin siitä verenpaineestani ja se kyllä kohoaa tätä kirjoittaessa aika mukavasti.
Siihen päälle, kun lisätään henkilökohtaiset pikku vastoinkäymiset ja majoituksessa syntynyt pieni erimielisyys...
Hirvein con ehkä ikinä.
Ainakin toiseksi hirvein.
Että hieno saavutus kai sekin.

Ainakin opin kyseisessä conissa taas kaksi uutta asiaa:
1. En enää ikinä tee viikkoa, mieluiten kahta viikkoa, ennen conia yhtään mitään osia cossiini. Ne hajoavat ihan taatusti ja jos eivät hajoa, niin ainakin unohdat niistä jotakin tuiki tarpeellista, joka pitäisi ne paremmassa kunnossa.
2. En osallistu kovin hevillä enää isoihin ryhmäcosseihin, en ainakaan millään isommalla puvulla. Kun itse on tehnyt puolivuotta ryhmään tulevaa pukua pikku hiljaa kasaan ja muutamaa päivää ennen conia moni ryhmäläinen peruu tulonsa, koska ei ole aikaa tehdä... Siinä vaan tekisi mieli repiä muutama hiustuppo päästä.

Nämä kaksi asiaa voisi olla ihan hyvä conin tekijöidenkin pitää mielessä.
1. Hoidetaan ne valmistelut mieluusti ennen sitä viimeistä viikkoa.
2. Otetaan vastuuta niistä hommista, joihin lupaudutaan.

Muuten conissa olikin ihan hauskaa. Tuli vähän kuvattua ryhmien kanssa ja muutenkin vietettyä ihan laadukasta aikaa ihmisten kanssa hengatessa. (Ylläri ylläri~)
Ja kävin nyt katsomassa Elffin proppiluennonkin. Se oli kyllä varsin valistava luento ja nyt sormeni syyhyävät kokeilemaan wonderflexiä. Pitää myös tutustua cosplay käytössä games workshopin maaleihin. Lähinnä niitä on tullut kokeiltua BJD-harrastuksen kautta, mutta jos kerran samaa tavaraa voi käyttää molemmissa harrastuksissa niin aina paranee. ( Nukkeihin käytettävää lakkaa olenkin jo hyväksikäyttänyt. )

Desuconin ja Animeconin cosseista teen vähän isompaa merkintää, joka on vielä pahasti kesken, mutta pikku hiljaa. Joten tällä kertaa tässä taisi olla taas kaikki...

~ AG

ps. Peruukkipääni kasvaa karvaa. Tai siltä se ainakin näyttää, kun peruukkien otsanauhasta on jäänyt nukkaa peruukkipään otsaan ja nyt siinä on musta rantu. Ihan kuin parran sänki. Animeconissa tämäkin havainto tuli tehtyä, joten sain siitä luovan otsikon.

pss. Oli mitä miellyttävintä vaihtaa muutama sananen tämän cossaajan kanssa, joten jos tunnistat itsesi, minulla on pari muutakin kuvaa puvustasi.

Desucon 2011 - eeppistä säätöä

Desucon oli sen verran uuvuttava tapahtuma, että sen jälkeen on tullut nukuttua kahdentoista tunnin yöunia ja simahdettua heti kun on päässyt sänkyyn asti. Tapahtumasta palautumiseenkin tarvittiin lähes viikko.
Mutta sehän vain tarkoittaa sitä, että tapahtumassa on ollut menoa ja meininkiä oikeen kunnolla.
Ja koska olen tällä hetkellä valitettavasti ihan liian kiireinen kirjoittaakseni mitään maailmaa mullistavaa raporttia, saatte kämäiset plussat ja miinukset niistä ohjelmista, joita kävin seuraamassa.
Ja parit kuvat taas kerran.
(Omista asuistani kirjoitan hieman myöhemmin, kun on paremmin aikaa.)

Euro Cosplay-karsinta ja Cosplaynäytös

+ Valot esityksien aikana sujuivat ainakin katsojan näkökulmasta tällä kertaa moitteettomasti.
+ Rimppu osaa asiansa.
+ Kisaajien puvut olivat mahtavia.
+ Ja esitykset erittäin hienoja...
- ... vaikka välillä toistivat itseään.

Onnittelut kilpailussa sijoittuneille ja onnea Lontooseen lähtevälle edustajallemme!












Cosplaykilpailut meillä ja muualla

+ Sain juuri sitä, mitä odotinkin esittelyn perusteella.
+ Plus vähän extraakin.
+/- Aiheesta olisi löytynyt juttua enemmänkin, aika meni nopeasti.
- Äänenkuuluvuus välillä heikkoa Kuusessa.

Bara - homostelu on tosimiesten hommaa

+ Baran oli aikakin saada osansa eroottisessa ohjelmistossa.
+ Pilke silmäkulmassa tehty esitys, joten kuuntelijoilla oli hauskaa.
+ Pätevä puhuja, kuulisin mielelläni useamminkin.
+ Äänenkuuluvuus parempi tällä kertaa Kuusessa...
- ...Paitsi yleisön kysymysten osalta


Kuva by Biitti

Desucon oli kyllä taas kerran eeppinen omassa eeppisyydessään, mutta omalta osaltani tapahtuma jäi pelkästään viihdyttäväksi, ei spektaakkelimaiseksi kuten parina edellisenä vuonna.
Tosin sitä tunnelmaa tuntui olevan ilmassa useammallakin kävijällä.

En silti voi väittää, etteikö minulla olisi sunnuntaina ollut eeppisen hauskaa, kun kuvailimme Left 4 Dead porukan kanssa.
Wempuli, joka toimi kuvaajanamme, laittelikin shootista jo kuvia, joten niitä voi käydä katsomassa hänen blogissaan.

~AG

Bakacon 2011

Suomen tyhmin con oli tänäkin vuonna maineensa veroinen.
Siitä toki voidaan keskustella mikä se maine on, mutta ainakin minä sain juuri sitä mitä katsomaan lähdinkin.
Tästä tuli sitten erittäin pitkä raportti, kun Tampere Kuplii jäi niin lyhyeksi.
Pahoittelut asiasta.

Lauantai alkoi omalta osaltani seesteisesti, sillä olimme ajoissa paikalla lyhyiden yöunien jälkeen ja jonoa ei ollut nimeksikään, kun paikalle pääsimme. Ihmiset olivat jonon sijaan hajaantuneet pitkin pihaa niin epämääräisesti, että jouduin järjestysmieheltä kysymään mihin tässä oikein pitäisi itsensä ahtaa, että sisään pääsisi. (Oli muuten todella mukava järjestysmies.)
Jonotusta kesti omalta osaltani noin vartin verran. Mukava yllätys oli, että yhteystietojen keräys hoidettiin tänä vuonna ihan kynällä ja paperilla ja tätä muutosta olin toivonutkin. Sisälle päästessä sitten saattoi vain kävellä suoraan lipunmyyntiin valmiin lapun kanssa.

Sisätilat eivät olleet mitenkään erityisesti mieleeni. Ne olivat toki ihan sopivan tilavat ja kaikki löytyi suhteellisen helposti, mutta jokin tuntui olevan silti pielessä. Asiaahan ei auttanut se, että kuvauspalvelu oli keskellä aulaa ihmisten kulkureitillä. Valoahan toki riitti sillä kohtaa paljon, mutta välillä siellä oli tungosta, kun ihmiset yrittivät päästä kävelemään valokuvauspalvelun ohitse samaan aikaan kun kuvauspalvelun kuvaajat yrittävät ottaa kuvia. Kummankaan osapuolen yritykset eivät sujuneet sulavasti.
Plussaa tulee kuitenkin siitä, että paikka oli keskellä keskustaa, parkkipaikkoja löytyi mukavasti ja tungosta ei ollut. Verrattuna kuitenkin viime vuoden paikkaan tulos on aika plus miinus nolla. Ihan jees, mutta...

Kävin katsomassa Bakaconissa crossplay-luennon, cosplay-kisat ja maskeeraus-luennon. Proppi-luento jäi valitettavasti minulta näkemättä, sillä saavuimme harmillisesti liian myöhään paikalle. (Aikainen ajankohta ei ollut muutenkaan kaikille se paras.)Noh, toivottavasti Elf tekee joskus toistekin luennon johonkin coniin, että pääsen sen kuulemaan ja katsomaan.


Crossplay-luento oli asia pitoista ohjelmaa...


...pilke silmäkulmassa.

Crossplay paneeli oli aikalailla sitä mitä ajattelinkin sen olevan. Perustietoa crossplaysta tunnin mittaisessa pikakertauksessa. Aihe käsiteltiin erittäin hyvin kokonaisuudessaan ja itsekin sain napattua sieltä muutaman suht uuden asian tai oikeastaan sellaisen, mitä voin nyt jatkossa muistutella itselleni silloin tällöin.
Luento pidettiin pilke silmäkulmassa, joten yleisöllä oli hauskaa ja luentoa jaksoi kuunnella mielellään. Erittäin hyvä luento, vaikka tulevaisuudessa tarvittaisiin ehkä aiheen rajausta koskemaan pienempiä yksityiskohtia.


"Meillä on ongelma."


Crossplayn syvin merkitys.

Cosplay-kisa oli kova tasoinen, sen nyt varmaan huomasivat kaikki paikalla olijat ja myös jälkeenpäin aihetta tutkineet. Itse en asiasta sen enempää jauha tekstiä, sillä kuvat puhuvat varmasti puolestaan. Niitä saatte ihan kohta.
Haluaisin nimittäin sitä ennen mainita, että kisoja juontamassa ollut kaksikko, Jack Sparrow ja Kleopatra, tekivät näistä kisoista jotain erilaista.
Sama tarinahan näissä kisoissa aina on; kisaajat lavalle, poseerausta tai esiintymistä, juontajien kanssa keskustelua ja hus lavalta.
Mutta nämä juontajatpa eivät kysyneet mitään kovin ympäripyöreää, johon kisaaja olisi voinut vastata ympäripyöreästi ja kadota äkkiä pakoon lavalta.
Kisoissa mukana olleita hahmoja ja sarjoja tuli esiteltyä katsojillekin "spoilaavien" kysymysten muodossa ja juttelemalla hieman pidempään kisaajien kanssa. Itse ainakin nautin suuresti siitä, että sain tietää enemmän asioita hahmoista kuin pelkästään sen mitä esityksessä tuli ilmi. Jälkeenpäin voisi sanoa, että enemmän juonnosta sai irti kuin esityksestä... Liekö se kovin hyvä asia...
Joka tapauksessa tätä näkisin useamminkin. Siinä oli mukavaa uutuuden viehätystä tavalliseen tuttuun kaavaan ja muutenkin juontajat osasivat viihdyttää yleisöä ammattimaisesti. Tätä lisää.
Ja nyt niitä kisaajista napsittuja kuvia.
























Sunnuntaina sitten olikin ryhmäcosplay-kisa ja maskeeraus-luento. Ja näistä ei ole valokuvia valitettavasti. Sen siitä saa, kun kuvaa liikaa yhden päivän aikana niin seuraavana päivänä ei sitten enää jaksakaan.

Maskeeraus-luennolla istuimme noin tunnin verran kuuntelemassa luentoa ja jo ohjelmalehteä selatessa totesimme, että kaksi tuntia luentoa on aivan liikaa. Varsinkin kun väelle tulee kesken kaiken karmea nälkä. Lähdimme siis syömään kesken kaiken ja lähinnä siksi, koska aloin voida pahoin alhaisen verensokerin vuoksi.
Joka tapauksessa ehdin nähdä siinä tunnin aikana niin paljon asiaa ja tekemistä, että muistamisen kanssa on hieman ongelmia. Paljon puhuttiin perusteista, siitä mitä jokaisen cosplayaajan pitäisi omistaa ja muutenkin tällaisista yleisistä asioista, jotka luennon alun selostuksen mukaan käytiin jo edellisellä luennolla läpi ja nyt oli tarkoitus keskittyä erikoistehosteisiin. Kyllähän siinä parta liimattiin Jack Sparrowlle, mutta siitäkin yleisö näki alun ja viiksien saksimisen.
Ensi kerralla luennon pitäjät voisivat hypätä suoraan siihen mikä oli alkamassa silloin kun me poistuimme.
Aina ei tarvitse kerrata perusteita. Ja tämä koskee ihan kaikkia luentoja, joita olen nähnyt nyt tässä viime aikoina. Tietopaketit ovat aloittelijoille hyviä, mutta nyt Suomea vaivaa sellainen ongelma, että aloittelijoille kyllä löytyy ohjelmaa, mutta kokeneemmalle väelle ei sitten löydy vastaavasti ohjelmaa.
Yksityiskohtaiset, yhteen asiaan keskittyvät luennot ovat se mitä seuraavaksi kaivataan. Toki voi tuntua haastavalta mennä puhumaan tunniksi bindauksesta ja toppaamisesta tai kankaan valinnasta, mutta näille luennoille löytyisi varmasti kysyntää. Onhan nytkin Desuconiin tulossa peruukki-työpaja ja Elfin proppi-luento oli kehuttu tapaus.

Ryhmäcosplay-kisa meni kuten odottaa saattoi. Eeppistä säätöä ja kisaaja pula. Etukäteen tämä nyt olikin arvattavissa, että kun conissa on neljä cosplay-kilpailua, niin kisat tulevat syömään toinen toisiltaan osallistujia. Kovin moni ei siis ollut ihmeissään, kun showcosplay-kisaan oli ilmoittautunut vain yksi varsin suloinen ja rohkea tyttö. Hänelle pisteet siitä rohkeudesta.
Ryhmät olivat todella hienoja, suorastaan eeppisiä ja mammojen pitämät esitykset olivat myös oikein viihdyttäviä, vaikka olivatkin nopeasti kasaan kyhättyjä.

Omasta osuudestani ei ole paljoa puhuttavaa, koska itselleni tämä oli vähän tällainen välitapahtuma. Neo Angelique Abyssin Jet valmistui t-paita versiona lauantaille ja sunnuntaina niskassani oli vanha tuttu Reborn sarjasta KHR!.



Odotan Desuconia tällä hetkellä ja huomenna alkaakin Jetin takin ompelu, jonka deadline on nyt alustavasti seuraavan viikon sunnuntaina. Yritän tänä vuonna välttää cosplaysta johtuvaa stressiä ja siksi puvut edistyvät hitaasti omalla painollaan ja mahdollisimman tarkkaan harkittuina. Katsotaan sitten jos ensi vuonna voisi taas hieman revitellä cosplayn puolella, mutta tänä vuonna harjoittellaan tulevaa varten.

Tässäpä kaikki tällä erää... Tai ei ihan...
IHANAA LEIJONAT IHANAA!!!

~AG

Kaiken säätämisen keskellä kerkesin tämän tehdä sittenkin

Yaci jakoi minulle tämän tunnustuksen ja pitää ihan kiittää tästä kunniasta.



You are beautiful-tunnustus on tarkoitettu kaikille blogistanian näteille blogikirjoittajille. Tunnustuksen saaja haastetaan julkaisemaan 3-5 ennen julkaisematonta kuvaa omasta elämästään (oman kameran kätköistä) pienten selitysten kera ja jakamaan tunnustus eteenpäin kolmelle (3) muulle!

Koska blogini on cosplay painotteinen, niin pidän kuvat nyt sitten cosplay aiheisina myös. Täytyy kyllä myöntää, että kuvien löytäminen kävi yllättävän hankalaksi. Ennen julkaisemattomilla kuvilla kun on yleensä syy siihen miksi ne ovat jääneet julkaisematta.



Reborn cosplayta viime vuoden Kikuconissa. Minulla ei ole kyllä mitään varsinaista syytä sille, miksi en ole Kikuconissa otettuja kuvia käyttänyt. Jostain syystä vain olen jättänyt kuvat homehtumaan arkistoihin, vaikka muut kuvissa olevat ovatkin näitä levittäneet. (Tosin tätä nimenomaista kuvaa ei varmaan kukaan ole käyttänyt.)
Kikuconissa oli todella ihanaa viime vuonna, vaikka lähinnä coni menikin hengatessa ja kuvia ottaessa. Meno oli rentoa ja ihmisten kanssa tuli jutusteltua paljon enemmän kuin tavallisesti. Ehkä nimenomaan siksi Kikucon oli niin ikimuistoinen.



Tämä on näitä kuvia, joita ei ole varsinaisesti tarkoitettu kenenkään silmille, mutta joille on kiva nauraa itsekseen. Tämä kuva on otettu viime vuoden Kirjamessujen jälkeen. Ja minulla ei ole mitään muistikuvaa siitä, miksi tällainen tilanne tapahtui. Kovasti minulla jotain asiaa Suzaku-Ewwille tuntui olevan...



Viime vuodelta tämäkin, vaan ei tällä kertaa mistään conista. Matkustimme pienellä porukalla Kreetalle pitämään vähän lomaa ja pakkasin matkaan mukaan Black Jackin cossini. Yhtenä aamuna sitten lähdimme rannalle ottamaan vähän kuvia ja sen jälkeen pulahdin mereen uimaan.
Jostain syystä en vain ole näitäkään kuvia käyttänyt ja nyt kyllä syytän enemmän laiskuutta kuin mitään muuta. Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja käydä läpi kaikki läpikäymättömät kuvat ja poimia sieltä parhaat palat käyttöön.

Ja tunnustuksen saavat...
Tales of the Shapeshifter
Muffins are just ugly cupcakes
Junk Zone

Tampere bubblorna

Noin. Oman cosplay vuoteni ensimmäinen con tuli, näkyi ja meni.
Varsin nopeasti ja mitään konkreettista jälkeä jättämättä.
Paitsi kipeät jalat.
Sää suosi Tampere Kupliin kävijöitä. Torstaina vielä oli huono sää, kun ensimmäiset vieraat saapuivat luokseni, mutta Portugalista palaava Biitti toi selvästi auringon mukanaan sieltä etelästä ja aurinkoinen sää jatkui mukavasti viikonlopun ajan.
Kova tuuli silloin tällöin oli ikävästi häiritsemässä, mutta Kuplii on sen verran sisätila tapahtuma, että ei siellä ulkona tullut käytyä muuta kuin kuvaamassa.
(Ja pankkiautomaatilla pyörähtämässä ja cosplay-kisan jonossa.)

Tänä vuonna lähinnä cosplayaajalle sopivaa ohjelmaa oli cosplay-kisa sekä maskeerauspaneeli, jossa en valitettavasti päässyt käymään, kun tuli sen verran kiire vieraille sunnuntaina.
Cosplay-kisaa kuitenkin kävin katsomassa, ja taso oli varsin muikea tänä vuonna. Tuomaristossakin oli hienosti kaksi elämäntapa cosplayaajaa ja tuomaristo hoitikin tehtävänsä kunnialla ja jatkoon päässeet todella ansaitsivat jatko paikkansa.


TÄMÄ!

Kupliita tuli kierrettyä lähinnä kameran kanssa, koska Siperian tilat takaavat varsin hyvät ja monikäyttöiset paikat kuvaamiseen. Valon kanssa on tietysti omat pikku ongelmansa, mutta varsinkin Left4Dead pelin Hunterista tuli otettua paljon erittäin hyviä kuvia.
Olin myös tyytyväinen Paprikan cossistani otettuihin kuviin, vaikka viihdynkin itse mieluummin kameran takana kuin edessä. On se silti ihan mukavaa saada kuvia tuotoksistaan sopivissa ympäristöissä.










Tampere Kupliin raportti jää vähän tyngäksi, mutta seuraavasta conista sitten enemmän. Bakacon on seuraava con johon suuntaan muutaman viikon päästä ja puvun kanssa taitaa mennä seuraavat hetket, joten blogi jää toistaiseksi lyhyelle tauolle, ellei tule jotakin hektistä kirjoitettavaa.
Mainittakoot kuitenkin tähän loppuun, että Tampere Kupliin aikana minut koukutettiin Left4Dead peliin ja odotettavissa tälle vuodelle on vielä yksi cossi.

~AG

Muodonmuutoksia

Paprikan piilarit saapuivat postissa hyvän aikaa sitten, mutta kokeilin niitä vasta viime viikolla ensimmäisen kerran. Piilarit näyttävät varsin ruskeilta, vaikka hieman linssit päästävät oman silmäni väriä läpi ja linssit suurentavat aavistuksen silmieni kokoa, mitä en kamalasti toivonut, mutta onneksi ero ei ole kovin suuri. Kaikesta huolimatta piilarit aiheuttivat toivomiani reaktioita muissa ihmisissä, kun ruskeat piilarit joko a) tekivät silmät todella suloisiksi tai b) miehistivät valtavasti.



Tässä siis pärstäni ennen meikkiä. (Miten niin näytän väsyneeltä?)



Pärstä meikin jälkeen.
Paprikan kasvoissa kaikki on mukavan pehmeää ja pyöreää, mutta silti hänen hymyssään ja silmissään on jotain mystistä. Hahmon silmät ovat hyvin luonnolliset, lähes meikittömät, kun taas huulet ovat selkeästi, varsin räväkästikin meikatut.
Huomasin elokuvan alkua katsellessani sadannetta kertaa, että hyvin lyhyeksi hetkeksi Paprikan poskille ilmestyy pienet pisteet, ikään kuin pisamat. Ajattelin, että yksityiskohta on varsin hieno, joten lisäsin meikkiin myös hyvin, hyvin haalealla pisamat.
(Joita jouduin tosin valokuvaa varten korostamaan, koska pisamat eivät näkyneet lainkaan, mikä toisaalta onkin tavallaan tarkoitus, mutta näin esimerkki kuvassa niiden nyt olisi ihan hyvä näkyäkin.)

Kun viime kerrallakin tein pienen kyselyn, joka poiki mukavasti vastauksia ja ihmiset tuntuivat siitä pitävän, niin ajattelin, että voisin kokeilla sitä uudelleenkin, tällä kertaa liittyen itse tavaroiden hankkimiseen.

Mitkä ovat lempipaikkojasi ostaa...

Peruukkeja / Peruukkien muotoilu välineitä?

Itse ostan kaikki peruukkini eBaysta ja tässä on pari suosikki myyjääni, sekä miinukset ja plussat, jotka olen havainnut peruukeissa:

COSLAY WIG
+ Todella paksuja lyhyitä peruukkeja, joita voi muotoilla joka ilmansuuntaan
+ Värejä ja malleja valittavana mukavat määrät ja valikoima uudistuu aika ajoin
- Pitkät peruukit takkuuntuvat herkästi
- Peruukit ovat muutenkin vähän pahnaantuneen oloisia

.Wig Fashion
+ Todella hyvä laatuisia peruukkeja
+ Pitkistä peruukeist on helppoa poistaa takut
+ Helposti muotoiltavissa
- Kuitu on joihinkin tarkoituksiin aavistuksen liian liukasta
- Valikoima on aika suppea värien ja mallien suhteen

Piilareita / Meikkejä?

Ostan usein Grimasin meikkejä Punanaamiosta tai Naamiohuveista, mutta silloin tällöin on tullut tehtyä löytöjä ihan Vapaa valinnan ale laatikoista. (Mistä muun muassa Paprikaan tarvitsemani huulikiilto on.)
Tavallisia kertakäyttölinssejä erikoisempia piilareita olen ostanut vasta hyvin vähän, mutta ihastuin kyllä tähän kauppaan, josta ostin Paprikan linssini.

HoneyColor
+ Paljon valinnan varaa
+ Pitkä käyttöikä linsseissä
+ Vahvuuksia löytyy
+ Hinnat ovat varsin alhaiset (Hinta on per pari)
- Erikoislinsseihin ei saa vahvuuksia ja valikoima suppea

Kankaita?

Tampereella kun asun, niin suosin Eurokangasta väkisinkin. Hinnat hipovat pilviä ja valikoima on paikoitellen varsin kehnossa jamassa. Mutta silloin tällöin helmiä löytyy ja ainakin peruskankaat on yleensä ollut mahdollista saada Eurokankaasta. Haluaisin käydä kyllä useammin Jättirätissä ja kokeilla tilaamista ulkomailta eBayn kautta.

Nappeja ja nauhoja ynnä muuta sälää?

Tampereella on Koskikeskuksen yläkerrassa nappi- ja nauhaliike Merletto, josta useimmiten löytyy kaikki ja vähän enemmänkin. Hinnat ovat korkeat taas kerran totta kai, mutta tästä kaupasta on tullut löydettyä välillä niin kummallisia asioita, että se on valikoimaltaan aikamoinen cosplayaajan ihmemaa.
Toinen mitä suosin on Sinooperi.

Proppi tarvikkeita? (Pohjamateriaalit, päällysteet, maalit, jne.)

Pohjamateriaalit, päällysteet, maalit ja yleensäkin kaiken mitä vaan voin proppeihin haluta, haen Starkilta, Biltemasta tai muusta rautakaupasta. Pohjaksi olen tähän asti käyttänyt puuta, kun sen työstämiseen on ollut mahdollisuus, mutta nyt on tarkoitus siirtyä käyttämään esimerkiksi puupahvia tai finfoamia. Päällysteenä käytän pakkelia aka pikasilotetta.

Kenkiä?

Kirpputorit ja eBay. Kirpputoreilta tulee löydettyä lähes täydellisiä kenkiä cosseihin, mutta jos yksi näistä cosplayn suurista ihanista ihmeistä ei tapahdu, käännyn eBayn puoleen. Käytän eBayta myös silloin, jos hahmon kengät poikkeavat massasta jotenkin todella rajusti ja tarvitsen erikoisemman pohjan, josta lähteä liikkeelle.

Tässäpä kaikki tällä kertaa. Minä vielä viimeistelen hieman Paprikan peruukkia ja
viikonloppuna sitten onkin viimein H-hetken aika, joten Tampere Kupliissa nähdään!

~AG